Kuponkien historia: ensimmäisestä Coca-Cola -kupongista nykypäivän alennuskoodeihin

Tiesitkö, että sama markkinointi-idea jolla myytiin Coca-Colaa 1800-luvulla elää tänään verkkokaupan kassasivulla alennuskoodina? Tai että amerikkalaiset kehittivät kupongeista lähes urheilulajin, kun taas Suomessa ilmiö jäi murto-osaan siitä mitä se oli Atlantin toisella puolella?

Kuponkien tarina on yllättävän viihdyttävä, ja se alkaa yhdestä pullollisesta hiilihapotettua juomaa.

Mikä on kuponki käytännössä?

Kuponki on markkinointiväline, jolla kuluttajalle tarjotaan rahallinen etu tai lisäarvo ostotilanteessa. Perinteisesti kuponki on ollut fyysinen dokumentti, mutta nykyään sama periaate toteutuu digitaalisesti alennuskoodien muodossa.

Kupongin idea on yksinkertainen: Se madaltaa ostokynnystä, ohjaa kokeilemaan uutta tuotetta ja lisää konversiota kassalla. Ennen internetiä kuponkeja jaettiin pääasiassa sanoma- ja aikakauslehtien välissä, suoramainontana postitse sekä myymälöissä. Nykyään sama rooli on siirtynyt alennuskoodeille, jotka syötetään verkkokaupan kassalla.

Mistä kupongit saivat alkunsa?

Kuponkien historia alkaa 1800-luvun lopulta Yhdysvalloista. Sen popularisoi amerikkalainen liikemies ja poliitikko Asa Griggs Candler, joka osti John Stith Pembertonilta reseptin erääseen makeaan ja hiilihapotettuun juomaan vuonna 1888. Juoma oli valmistettu keitetyistä kokapensaan lehdistä, kofeiinista, hiilihapotetusta vedestä ja sokerista.

Kyllä, arvasit oikein.

Tuo juoma oli Coca-Cola, ja reseptin myyntihinnan arvellaan olleen tuolloin vain 2 300 dollaria. Vuonna 1892 Candler perusti The Coca-Cola Companyn ja seuraavana vuonna hän rekisteröi juoman tavaramerkiksi.

Maailman ensimmäinen kuponki

Maailman ensimmäinen kuponki lähetettiin potentiaalisille asiakkaille aikakauslehtien mukana. Leikatulla kupongilla sai lunastaa ilmaisen lasillisen Coca-Colaa. Idea oli nerokas: Candler ei myynyt juomaa, hän antoi ihmisten ensin maistaa sitä.

On arvioitu, että vuosien 1894–1913 aikana joka yhdeksäs amerikkalainen, eli noin 8,5 miljoonaa henkilöä, oli vastaanottanut ilmaisen lasillisensa. Vuoteen 1895 mennessä Coca-Colaa tarjoiltiin kaikissa Yhdysvaltojen osavaltioissa.

Nimeä innovaatiolleen Candler haki ranskan kielestä: sana couper tarkoittaa ”leikata”, ja siitä väännettiin amerikkalainen muoto coupon, kuponki.

Kuponki ei ollut vain alennus. Se oli väline saada tuote ensin käteen ja vasta sen jälkeen maksamaan siitä.

Kuponkimania leviää

Coca-Colan menestys ei jäänyt muilta huomaamatta. Vuonna 1909 C.W. Post alkoi tarjota kuponkeja, joilla sai yhden sentin alennuksen hänen Grape Nuts -aamiaismuroistaan. Pieni alennus, suuri periaate.

1930-luvun suuri lama muutti kupongit kuriositeeteista välttämättömyydeksi. Taloudellisissa vaikeuksissa olevat amerikkalaiset etsivät kuumeisesti säästöjä ruokaostoksistaan, ja kauppiaat tarjosivat niitä mielellään saadakseen tuotteet liikkumaan. Kun lama hellitti, säästäväisyys jäi tavaksi.

1940-luvulla supermarkettiketjut alkoivat tarjota kuponkeja houkutellakseen pienempien kauppojen asiakkaat itselleen. Vuoteen 1965 mennessä jo puolet yhdysvaltalaisista kotitalouksista leikkeli kuponkeja lehdistä, ja kymmenessä vuodessa osuus kasvoi kolmeen neljästä.

Sunnuntailiitteisiin alettiin painamaan kuponkeja kaikkeen mahdolliseen pikaruoasta pankkisekkeihin. Suoramainonta tarjosi paikallisille yrityksille edullisen tavan jakaa kuponkeja, ja niitä alettiin tulostamaan myös ruokakauppojen kuittien kääntöpuolelle.

Extreme couponing – kun säästämisestä tuli urheilu

Rahansäästökeinon suosio saavutti huippunsa 1997, jolloin 83 prosenttia amerikkalaisista käytti kuponkeja. Coupon Sherpan mukaan amerikkalaiset kuluttajat käyttivät tuolloin 4,8 miljardia kuponkia ja säästivät niiden avulla yhteensä 2,9 miljardia dollaria.

2010-luvulla ilmiö kärjistyi niin sanottuun extreme couponing -kulttuuriin. Yhdysvalloissa syntyi harrastajien alakulttuuri, jossa ihmiset yhdistelivät satoja kuponkeja, ajoittivat ostoksensa kampanjoiden mukaan ja saattoivat käydä kassalla ostoskärryissään tavaraa muutamalla dollarilla,  tai jopa ilmaiseksi.

Ilmiö oli niin laaja, että TLC-kanava teki siitä oman tosi-tv-sarjansa.

Miksi Suomessa ei syntynyt kunnon kuponkikulttuuria?

Kupongit tunnettiin Suomessakin. Sanoma- tai aikakauslehdestä leikattu kuponki oli tuttu näky minullekin jo 1980-luvulla. Mutta siinä missä Yhdysvalloissa kupongit kehittyivät kansanhuvilta, Suomessa ilmiö jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Miksi?

Osa vastauksesta löytyy varmasti 1990-luvulta, jolloin suomalaiset kauppaketjut päättivät tarjota kuluttajille vaihtoehtoisen tavan säästää ja sitouttivat heidät samalla tehokkaammin.

S-ryhmän Bonus-ohjelma otettiin käyttöön joissakin osuuskaupoissa jo 1980-luvulla, ja vuonna 1994 järjestelmä laajeni koko Suomeen. Tradekan YkkösBonus käynnistyi vuonna 1993, ja K-ryhmän K-Plussa seurasi perässä vuonna 1997.

Suomalaiset kauppaketjut eivät tarjonneet leikeltäviä kuponkeja, vaan muovisen kortin, jolla saattoi kerätä bonusta automaattisesti joka ostoksesta.

Kyseessä oli sama psykologinen mekanismi, eri toteutuksella. Kupongilla voitiin palkitaan yksittäisestä ostoksesta, bonuskortilla siitä, että käyt aina samassa kaupassa. Kauppiaalle jälkimmäinen on selvästi tehokkaampi.

Kun bonuskortit arkipäiväistyivät, leikattaville kupongeille ei jäänyt tilaa kasvaa. Suomalainen kuponkikulttuuri jäi amerikanveljensä varjoon.

Kupongit siirtyvät internetiin

1990-luvun puolivälistä lähtien kupongit alkoivat siirtyä verkkoon. Aluksi ne olivat ladattavia tai tulostettavia kuponkeja, joista verkkokauppiaat käyttivät lukuisia nimityksiä: kuponkikoodi, tarjouskoodi, avainkoodi, siirtokoodi, ostoskoodi, palkintokoodi, viittauskoodi, lähdekoodi.

Internetin yleistymisen myötä fyysinen leikelappunen muuttui ensin tulostettavaksi kupongiksi ja lopulta digitaaliseksi merkkijonoksi eli alennuskoodiksi – lyhyeksi tekstiksi, joka syötetään verkkokaupan ostoskorissa alennuksen tai muun edun saamiseksi.

QR-koodeista alennuskoodeihin ja Suomeen

Vuonna 2008 monet isot ketjut toivat markkinoille älypuhelimesta skannattavat QR-koodit, jotka poistivat koodeja välittävien välikäsien tarpeen.

Tänä päivänä prosenttialennukset, ilmaiset kaupanpäälliset ja ”osta kaksi maksa yksi” -tarjoukset ovat osa lähes jokaisen verkkokaupan markkinointia.

Suomessa ensimmäinen alennuskoodeille omistautunut sivusto oli vuonna 2008 perustettu Alennuskoodi.fi. Alennuskoodi101.fi aloitti toimintansa ensimmäisten joukossa vuonna 2011, ja on siitä asti seurannut läheltä, miten alennuskoodeista on tullut olennainen osa suomalaista verkkokauppaa.

Asa Candlerin pikku markkinointikikka vuodelta 1888 on kasvanut maailmanlaajuisen liiketoiminnan tukipilariksi. Muoto on muuttunut, idea ei.

Yhteenveto

Kuponkien historia alkaa 1800-luvun lopulta, kun Candler keksi tarjota ilmaisen lasillisen Coca-Colaa lehtien mukana tulleella lapulla. Yksinkertainen idea osoittautui tehokkaaksi: anna tuote ensin kokeiltavaksi, lasku tulee myöhemmin.

Kuponkien käyttö levisi vuosikymmenien aikana ensin elintarvikkeisiin, sitten kaikkialle, ja 1900-luvun lopun Yhdysvalloissa se suorastaan räjähti.

Suomessakin kupongit tunnettiin, mutta laajamittainen kuponkikulttuuri ei koskaan juurtunut. Osin siksi, että bonuskortit tarjosivat kauppiaille tehokkaamman tavan sitouttaa asiakas.

Mutta verkossa rajat hävisivät. Digitaaliset alennuskoodit ovat tänään yhtä lailla osa suomalaista verkkokauppaa kuin amerikkalaista. Ja niiden periaate on täsmälleen sama kuin 1888: madaltamalla kynnystä, saat asiakkaan kokeilemaan.

Etsitkö toimivia alennuskoodeja juuri nyt? Alennuskoodi101.fi kokoaa satojen verkkokauppojen voimassa olevat koodit yhteen paikkaan päivitettynä. Katso tämän hetken parhaat alennuskoodit »